Tehokas sähköauton latauspiste yrityskäyttöön on suunniteltu vastaamaan yrityksen erityistarpeita huomioiden käyttäjämäärät, lataustiheyden ja sähköjärjestelmän kapasiteetin. Yrityskäyttöön soveltuvat parhaiten älykkäät latauspisteet 11-22 kW teholla, jotka mahdollistavat latauksen hallinnan, käyttäjien tunnistamisen ja kustannusten seurannan. Laadukkaassa latauspisteessä on kuormanhallinta, joka säätää lataustehoa dynaamisesti muun sähkönkulutuksen mukaan, sekä selkeä käyttöliittymä ja etähallintamahdollisuudet.
Miksi yrityksesi tarvitsee sähköautojen latauspisteitä?
Yritykset tarvitsevat sähköautojen latauspisteitä, koska sähköautojen määrä kasvaa voimakkaasti ja niiden latausmahdollisuus on muuttumassa välttämättömäksi palveluksi. Latauspisteiden tarjoaminen vahvistaa yrityksen vastuullista imagoa, parantaa asiakaskokemusta ja lisää kiinteistön arvoa. Ne houkuttelevat myös moderneja, ympäristötietoisia asiakkaita ja työntekijöitä.
Sähköautot yleistyvät nopeasti, ja asiakkaat sekä työntekijät odottavat yhä useammin latausmahdollisuutta vieraillessaan tai työskennellessään yrityksessä. Latauspisteiden puuttuminen voi jopa karkottaa potentiaalisia asiakkaita tai työnhakijoita, jotka pitävät latausmahdollisuutta peruspalveluna.
Yrityksille latauspisteet tarjoavat konkreettista kilpailuetua. Ne eivät ole vain lisäpalvelu vaan osoitus yrityksen arvoista ja tulevaisuuteen suuntautuvasta ajattelusta. Kun tarjoat latausmahdollisuuden, viestit että välität ympäristöstä ja asiakkaidesi muuttuvista tarpeista.
Monissa tapauksissa latauspisteet voivat myös toimia uutena tulonlähteenä. Voit tarjota latauksen maksullisena palveluna, joka tuo lisätuloja ja maksaa ajan myötä itsensä takaisin. Lisäksi latauspisteet lisäävät kiinteistön arvoa ja parantavat sen energiatehokkuusluokitusta.
Minkä tehoinen latauspiste soveltuu eri kokoisille yrityksille?
Yrityksen koko ja käyttötarkoitus määrittävät sopivan lataustehon. Pienille yrityksille riittää usein 11 kW peruslataus, keskikokoisille yrityksille 22 kW lataus, ja suuremmille yrityksille tarvitaan useita latauspisteitä tai jopa pikalatausta (50-150 kW). Tehon valinnassa tulee huomioida asiakkaiden ja työntekijöiden viipymisaika sekä sähköjärjestelmän kapasiteetti.
Pienet yritykset, kuten kahvilat, kampaamot tai pienet toimistot, pärjäävät yleensä 1-2 peruslatauspisteellä (11 kW), jotka toimivat kolmivaihevirralla. Tällainen teho mahdollistaa noin 50-80 km ajomatkan lataamisen tunnissa, mikä on riittävä useimpiin tilanteisiin. Peruslatauspisteen investointikustannus on kohtuullinen ja se voidaan usein asentaa olemassa olevaan sähköjärjestelmään ilman suuria muutoksia.
Keskikokoiset yritykset, kuten ravintolat, kaupat tai suuremmat toimistot, hyötyvät 22 kW:n latauspisteistä, jotka mahdollistavat noin 100-150 km latauksen tunnissa. Näissä tiloissa asiakkaat tai työntekijät viipyvät tyypillisesti pidempään, joten suurempi latausnopeus ei välttämättä tuo merkittävää lisäarvoa.
Suuret yritykset, kauppakeskukset tai huoltoasemat voivat tarvita pikalatauspisteitä (50-150 kW), jotka mahdollistavat merkittävän latauksen jopa 15-30 minuutissa. Pikalatauspisteen kustannukset ovat kuitenkin huomattavasti korkeammat ja ne vaativat järeämmän sähköliittymän.
Tehon valinnassa kannattaa pohtia käyttäjien viipymisaikaa: tarvitaanko nopeaa ”täydennystä” vai riittääkö hitaampi lataus pidemmän asioinnin aikana? Samalla on syytä huomioida myös tulevaisuuden tarpeet ja mahdollisuus laajentaa järjestelmää myöhemmin.
Mitä teknisiä vaatimuksia yrityksen latauspisteen asennus edellyttää?
Yrityksen latauspisteen asennus edellyttää riittävää sähköjärjestelmän kapasiteettia, sopivaa kaapelointia ja huolellista kuormanhallintaa. 11 kW:n latauspisteelle tarvitaan vähintään 3x16A sulakkeet, 22 kW:n pisteelle 3x32A. Asennuksen yhteydessä on tärkeää varmistaa kiinteistön sähköjärjestelmän kokonaiskapasiteetti ja kuormitettavuus latauspiikkien aikana.
Ennen asennusta tehdään esiselvitys, jossa kartoitetaan kiinteistön nykyinen sähköjärjestelmä ja sen kapasiteetti. Tämä voidaan usein tehdä etänä sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Selvityksen avulla varmistetaan, että kiinteistön sähköjärjestelmä kestää latauspisteen aiheuttaman lisäkuorman.
Tyypillisesti yrityksillä on vähintään 3x63A pääsulakkeet, mikä mahdollistaa useamman latauspisteen asentamisen. Suuremmissa kiinteistöissä on usein jo valmiiksi riittävä kapasiteetti, mutta joskus voidaan tarvita sähköliittymän päivitys tai lisävahvistuksia sähköpääkeskukseen.
Kuormanhallinta on keskeinen tekijä monilatauspistejärjestelmissä. Se varmistaa, että kiinteistön sähköjärjestelmä ei ylikuormitu, vaikka kaikki latauspisteet olisivat käytössä samanaikaisesti. Älykäs kuormanhallinta jakaa saatavilla olevan tehon dynaamisesti latauspisteiden kesken huomioiden kiinteistön muun sähkönkulutuksen.
Latauspisteiden sijoittelussa tulee huomioida kaapeloinnin pituus, käyttömukavuus ja turvallisuus. Mitä lyhyempi kaapelointireitti, sitä kustannustehokkaampi asennus on. Latauspisteille tuodaan yleensä vähintään 5×6 mm² kaapeli, vahvemmille latauspisteille tarvitaan järeämpää kaapelointia.
Asennuksessa on huomioitava myös mahdolliset lupa-asiat. Ulkotiloihin asennettaessa on varmistettava, että latauspiste on suojattu sääolosuhteilta ja ilkivallalta. Nykyaikaiset latauspisteet on suunniteltu kestämään ulko-olosuhteita, mutta niiden sijoittelussa kannattaa silti huomioida suojaisuus.
Miten latauspisteiden käyttöä ja kustannuksia voidaan seurata?24
Latauspisteiden käyttöä ja kustannuksia seurataan älykkäillä hallintajärjestelmillä, jotka mahdollistavat käyttäjien tunnistamisen, lataustapahtumien rekisteröinnin ja kustannusten kohdistamisen. Nämä järjestelmät tarjoavat reaaliaikaista dataa kulutuksesta, käyttöasteesta ja kustannuksista, mikä auttaa optimoimaan latausinfrastruktuurin toimintaa ja suunnittelemaan mahdollisia laajennuksia.
Modernit latauspisteet yhdistetään tyypillisesti pilvipohjaisiin hallintajärjestelmiin, jotka mahdollistavat etähallinnan ja seurannan. Käyttäjät tunnistetaan yleensä RFID-korteilla, mobiilisovelluksilla tai PIN-koodeilla, mikä mahdollistaa käytön rajaamisen vain valtuutetuille henkilöille.
Laskutus voidaan automatisoida hallintajärjestelmän avulla. Järjestelmä rekisteröi käytetyn energian määrän ja ajan, jonka perusteella voidaan laskuttaa joko kiinteä summa latauskerralta, käytetyn energian mukaan (kWh) tai latausajan perusteella. Tämä mahdollistaa joustavan hinnoittelun erilaisille käyttäjäryhmille.
Älykäs kuormanhallinta optimoi energiankäyttöä ja mahdollistaa latauksen ajastamisen sähkön hintavaihteluiden mukaan. Voit hyödyntää pörssisähkön edullisempia tunteja ja ajoittaa latauksen kustannustehokkaasti. Tämä on erityisen hyödyllistä yrityksen omien autojen lataamisessa.
Hallintajärjestelmät tuottavat myös arvokasta dataa käyttöasteesta, mikä auttaa optimoimaan investointeja. Jos latauspisteet ovat jatkuvasti käytössä, voi olla perusteltua laajentaa järjestelmää. Toisaalta data auttaa tunnistamaan myös alikäytettyjä latauspisteitä.
Latauspisteiden käyttödata antaa yrityksille mahdollisuuden seurata ympäristövaikutuksia ja raportoida hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä osana yritysvastuuraportteja. Tämä tukee yrityksen vastuullisuustavoitteita ja voi olla merkittävä osa ESG-raportointia.
Kuinka paljon maksaa sähköauton latauspisteen asennus yritykselle?
Sähköauton latauspisteen asennus yritykselle maksaa tyypillisesti 1500-5000 euroa per piste, riippuen latauspisteen tehosta ja asennuksen vaativuudesta. Pikalatauspisteen kustannukset voivat nousta 20 000-50 000 euroon. Kokonaiskustannukseen vaikuttavat laitteiston hinta, asennustyöt, mahdolliset sähköjärjestelmän muutostyöt ja hallintajärjestelmät.
Kustannukset voidaan jakaa seuraaviin osiin:
- Latauslaite: 700-2500 € (11-22 kW peruslataus)
- Asennus ja kaapelointi: 500-2000 €, riippuen etäisyydestä sähkökeskukseen
- Mahdolliset sähkökeskuksen muutostyöt: 300-1500 €
- Hallintajärjestelmä: 0-500 € per piste + mahdollinen kuukausimaksu
Asennuksen hintaan vaikuttaa merkittävästi kaapelointimatkan pituus ja asennuksen vaativuus. Jos sähkökeskus on kaukana suunnitellusta asennuspaikasta tai kaapelireitillä on esteitä (kuten asfaltin läpivienti), kustannukset voivat nousta huomattavasti.
Ennen investointipäätöstä kannattaa teettää esiselvitys, joka auttaa kartoittamaan kiinteistön nykyisen sähköjärjestelmän soveltuvuuden ja mahdolliset muutostarpeet. Tämä esiselvitys tehdään usein maksutta ja se voidaan hoitaa sähköpostin tai puhelimen välityksellä.
Investointia harkittaessa on syytä pohtia myös takaisinmaksuaikaa. Jos latauspiste on maksullisessa käytössä, se voi maksaa itsensä takaisin 2-5 vuodessa. Lisäksi monet yritykset näkevät latauspisteen enemmän palveluna ja imagokysymyksenä kuin suorana tulonlähteenä.
Yritysten kannattaa selvittää myös mahdolliset tukimahdollisuudet. Business Finland ja monet kunnat tarjoavat ajoittain tukea yritysten latausinfrastruktuurin kehittämiseen. Nämä tuet voivat kattaa jopa 35-45 % kokonaiskustannuksista, mikä parantaa investoinnin kannattavuutta merkittävästi.
Latauspisteiden kokonaiskustannuksia arvioitaessa on hyvä huomioida myös ylläpitokustannukset. Modernit latauspisteet ovat varsin huoltovapaita, mutta hallintajärjestelmistä saatetaan periä kuukausimaksua. Lisäksi on hyvä varautua mahdollisiin huoltokustannuksiin, vaikka laitteet ovatkin nykyään hyvin luotettavia.
Investoinnissa kannattaa panostaa laatuun ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaaviin ratkaisuihin. Halvin ratkaisu ei välttämättä palvele parhaiten pitkällä aikavälillä, varsinkaan jos sähköautojen määrä jatkaa kasvuaan odotetusti.